sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Eeva Joenpelto: Sataa suolaista vettä sekä Eteisiin ja kynnyksille



Eeva Joenpelto: Sataa suolaista vettä, WSOY 1978 (toinen painos), Sivumäärä 439

Lohja-sarja päättyy teoksiin Sataa suolaista vettä, sekä Eteisiin ja kynnyksille.

Sataa suolaista vettä, jatkaa edellisen osan  Kuin kekäle kädessä tarinaa, tarinan avausosa on Vetää kaikista ovista.

Joenpellon Lohja-sarja on hyvin juonivetoinen eli tietyille avainhenkilöille sattuu ja tapahtuu, samalla kun "aika" menee eteenpäin, tässä kieltolaki, nousukausi ja tannerilaisten sosialidemokraattien toiminta politiikassa kuvaavat ajanjaksoa.

Tarinan keskushenkilö on kauppias Oskari Hänninen, jolla on vaimo Salme, tyttäret Inkeri ja Anja. Inkeri on naimisissa liikemies ja pirtukauppias Matti Reiman kanssa. Anja oli naimisissa suurtilallisen Albert Julinin pojan Laurin kanssa. Anjalla oli suhde pikkuserkkunsa Vieno Grönroosin kanssa.

Matti Reima on vankilassa, ja Inkeri hoitaa yritystä tai sitä laillista, joka jäi jäljelle Heikkinen apunaan. Inkeri on raskaana ja saa tyttären. Matti Reima vapauduttuaan ei vaivaidu tulemaan heti kotiin, vaan on teillä tietymättömillä. Hän kuitenkin ostaa metsää ja sitten sahan ja palaa arkeen. Matti on jättänyt kosteat juhlat, joita kauppalan silmäätekevät pitävät hotellissa kieltolaista huolimatta. Matilla on suuret suunnitelmat ja isot velat.

Salme Hänninen hoitaa Oskari Hännisen häijyä äitiä ja murehtii tyttäriään ensin Inkeriä ja sitten Anjaa, joka on todella omituinen. Anja eristäytyy, ei vastaa puhelimeen eikä avaa ovea. Perheen tilannetta parantaa Matin paluu, ja se, että Sofi tulee järkiinsä.

Vieno Grönroos menee naimisiin Siirin kanssa, joka on tavallinen työläistyttö.

Anja Julin on yksin, elättää itsensä antamalla saksan ja ruotsin yksityistunteja, ja ajautuu kommunistiksi vouhottaja Vilhon opastuksella.

Lauri Julinia risoo isänsä puuttuminen hänen avioliittoonsa Anjan kanssa. Kun Oskari Hänninen sopi avioliitosta Albert Julinin kanssa, hän sai maata. Albert Julin osti avioeron Oskari Hännisen lautamiehen paikalla. Lauri on rikki, opiskelee, ja on kiinnostunut AKS:n toiminnasta ja Helsingin yliopiston kielikysymyksestä. Laurikin löytää naisseuraa, joskin suhde on varsin löyhä.

Ajankuva
Taloudellinen nousu jatkuu. Taloudellisesti kaikilla menee hyvin, mutta lakkoja on paljon. Vieno on tullut järkiinsä ja on naimisissa. Kotona on paljon kokouksia ja Vieno on sosialidemokraattien tukipylväitä Lohjalla. Kokoukset eivät ole helppoja, sillä kommunistit yrittävät herättää eripuraa.

Anja ja Vilho työskentelevät päivisin Vilhon valokuvaamossa ja Anja antaa yksityistunteja. Öisin he eivät paina toisiaan, vaan kommunistien maneereja. Vilho on paljon poissa kotoa, onko pidätetty? Kuinka käy Anjan, kun Vilho on poliisin säilössä, joutuuko hän syytteeseen maanpetoksesta?

Sataa suolaista vettä on minusta hyvä kirja, sarja paranee edetessään, sillä päähenkilöt tulevat tutummiksi, jatko-osien ongelma on toisaalta siinä, että edeltävät osat pitää lukea ensin.




Eeva Joenpelto: Eteisiin ja kynnyksille, WSOY 1980, Sivumäärä 475.

Henkilöluettelo,  sisältää juonipaljastuksia
Matti Reiman sahabisnekset uhkaavat kaatua  Oskari Hänninen alkaa kyllästyä Matin kuvioihin. Inkeri raataa omassa kahvilassaan, lapset Olavi ja Liisa ovat jo hieman isompia. Hännisillä menee nyt paremmin, mitä Salmenkin murteellinen pohdinta antaa ymmärtää:"pappa tekee ain parhaas ... meitil ei ol ikään ollu niin mukaa vaik must ny tämmöne krämppä on tullu" s. 94.

Albert Julin on vanha ja raihnas, mutta isännät tukeutuvat hänen apuunsa tai käyttävät hyväkseen. Paikkakunnalta lähtee moni Talonpoikaismarssille, Julin ei lähde, vaan vetoaa vanhuuteensa. Laurin ja Anjan ottotytär Sylvi tulee mieluisaksi, tyttö vaan on täysin saamaton. Hemmoteltu tyttö toteuttaa oikkujaan ja Julin maksaa kaiken.

Lauri Julin kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kokee alemmuutta, avioliitto särkyi, eikä Anja kelvannut edes Vienolle. Armeijassakaan poika ei pärjännyt. Laurin oikeustieteen opinnot sen sijaan etenevät, ja hän toimii asianajotoimistossa jo osakkaana. Perintöriidat ja konkurssit ylityöllistävät Lauria. Lauri kuulee huhun, että hänen isänsä olisi testamentannut Sylville omaisuutensa ja laittanut nimensä takauspaperiin.

Vieno Gröönroos  on edelleen työläinen, demari ja ukkomies. Talonpoikaismarssin jälkeen äärioikeistolainen isäntä haluaa entisen punavangin kunnan päätöksenteosta pois. Siirin kanssa elo sujuu, ja jälkikasvuakin pukkaa. Vieno huomaa, että patruunankin kanssa pärjää, mutta Vieno kieroillaan omien toimesta ensin valtuustosta ja sitten työväenyhdistyksen puheenjohtajan paikalta.

Salme Hänninen alkaa vanheta ja sairastella, Salme on kuitenkin onnellinen, vaikka tyttärillä ei mene "hyvin". Oskari Hänninen ei anna metsiä Matille, jonka bisnekset menevät kuralle. Matti pistää työläiset pois, lopulta antaa potkut Heikkiselle, jolle irtisanominen on liikaa, ja se aiheuttaa tragedian.

Anja Julin on kaikkein ristiriitaisin ja oudoin henkilö. Hän elää punaisessa kommunistimaailmassaan: antaa päivisin yksityistunteja ja kommaroi öisin. Hän alun alkaen meni naimisiin, erosi, otti Sylvin ja jätti Julineille. Hän on minusta täysin saamaton henkilö, hyvät aikeet muuttuvat pahaksi. Anja avittaa kommunisti Taimia epämääräisissä laittomissa toimissa, jotka johtavat rikkaan kuolemaan.

Vieno Grönroos, joka on entinen punavanki, pystyy kaikesta huolimatta elämään yhteiskunnan normien mukaan. Inkeri, jonka mies Matti Reima tekee konkursseja ja on vankilassa, pystyy hoitamaan kodin ja oman kahvilan, mutta ei Anja! Anja joka koulutettiin ylioppilaaksi, joka pääsi hyviin naimisiin, olisi voinut kieltäytyäkin. Anja on kansakoulun opettaja ja vielä on nätti, isällä on paljon rahaa. Toisaalta ulkonaiset puitteet eivät ratkaise, vaan se mikä on asenne ja mitä pään sisällä tapahtuu.

Päättöosassa esitellään myös oikeistolaisia isäntiä Passi ja Niemi etunenässä. Albert Julin tyrii asiansa laittamalla nimen väärään paperiin. Oikeistomiehet eivät vaivaudu edes velkoja hoitamaan ja kaikki jää Julin hoidettavaksi. Julin on kuin pajatso, josta kaikki hakkaavat rahat ulos. Onnistuuko Lauri saamaan kotitalonsa kuiville?

Eeva Joenpelto päättää Lohja-sarja tyylikkäästi. Eteisiin ja kynnyksille on ansiokas päätös sarjalle. Tarina jää sopivasti kesken, jokainen saa kuvitella tarinan jatkon.

Kuten yllä ilmenee tarinan hölmö on Anja, idealisti saa olla, muttei haihattelija. Tarinan sankari on Vieno. Myös Salme ja jopa puolikiero herastuomari Hänninen selviävät kuivin jaloin, ja ehkä Inkeri ja lapset. Matti Reimakin tuntuu olevan kuin korkki, joka nousee aina pinnalle, laskut jäävät yleensä jonkun muun maksettavaksi.

En tiedä paljonko tämä lopulta kertoi Lohjasta, mutta kauppalassa on pienet piirit, ja niin oli Joenpellon Lohjallakin, kateellista kyräilevää porukkaa, eikä kovinkaan selkärankaista. Tällaisia me ihmiset olemme muuallakin kuin Lohjalla. Lojosta -ruotsinkielisestä osasta - tämä kirja ei minusta kerro oikeastaan mitään.

*****
Eeva Joenpelto (1921 - 2004) syntyi Sammatissa ja kuoli Lohjalla. Eeva Joenpelto oli Suomen Penin eli kirjailijoiden sananvapausjärjestön puheenjohtaja vuosina 1964-1967 ja on testamentannut kotitalonsa kirjailijakodiksi. Joenpelto sai kirjallisuuden Finlandia palkinnon vuonna 1994 teoksellaan Tohtori Müller, on hieno mies.

Eeva Joenpellon Vesissä toinen silmä on blogattu näinTohtori Müller, on hieno mies on blogattu näin.

2 kommenttia: