torstai 19. toukokuuta 2016

Winston Churchill: The Second World War


Winston Churchill: The Second World War, Cassel & Company LTD, third edition 1965
Pokkaripainos sisältää kaksitoista osaa, joista minulla on vain seitsemän, kovakantisena ensimmäinen osa on julkaistu vuonna 1948. Veikkaukseni tai arvaukseni, joka saa tukea nettilähteistä, on se, että ihan joka riviä Winston Churchill ei ole itse kirjoittanut, osa on lainauksia merkkihenkilöiden puheista, välillä on lehtiartikkelien osia ja luultavasti tätä on ainakin teknisesti naputtanut joku muukin. Se ei silti vie hohtoa teossarjalta, jossa on tietty näkemys ja minusta näitä on ollut antoisa lukea. Churchill tietää varmasti toisesta maailmansodasta enemmän kuin tavallinen historioitsija, mutta osaa tietoa hän ei ole voinut julkistaa. Esipuheessa hän kertoo pidättäytyvänsä arvostelusta, paitsi jos on ollut eri mieltä asiasta ja tuonut näkemyksensä esille jo aiemmin. Hänen mukaansa tämä oli tarpeeton sota, ja se olisi ollut helppo välttää. Esipuheessa hän ei kylläkään kerro miten, itse en äkkiseltään keksinyt vastausta, mutta arvaan, että myöntyväisyyspolitiikka Saksan suhteen meni liian pitkälle. Toinen näkökulma liittyy Versailles'n rauhanehtoihin?

Churchill tyyli on analyyttinen ja suora. Huomaa, että hän on hyvähermoinen realisti. Olen selaillut näitä kirjoja aika kauan ja lukenut suurimman osan pidemmän ajan kuluessa. En ole onnistunut hankkimaan tämän enempää osia, joten bloggaan nyt näistä joitain havaintoja.



Churchill: The Second World War 1, The Gathering Storm, sivumäärä 353

Teossarjan ensimmäinen osa kattaa vuodet 1919-1938, ja osa loppuu maailmansodan aattoon syyskuun alkuun 1939. Teoksessa on 21 luku 4 käsittelee pääosin Adolf Hitleriä tai hänen nousuaan 1920-luvulla ja 1930-luvulla. Vuonna 1928 NSAD:lla oli 12 parlamenttipaikkaa ja se nousi 1930 107 paikkaan ja vuonna 1932 paikkoja oli jo 230. Lisäksi on tarkasteltu Hindenburgia (1847 - 1934) ja hänen persoonaansa sekä Weimarin tasavallan ongelmia. Teoksessa on minusta looginen eteneminen ja paljon pohditaan sudeettialueiden liittämistä Saksaan, ja Itävallan liittämistä Saksaan luvuissa The Tragedy of Munich sekä The Rape of Austria February 1938. Nimet kertovat jo Churchillin asenteen.



Kakkos osa käsittelee sodan syttymistä, ja sisältyy kuvan kovakantiseen painookseen.


Churchill: The Second World War 3, The Fall of France, sivumäärä 281.

Teossarjan kolmas pokkariosa tarkastelee ajanjaksoa toukokuusta 1940 - elokuuhun 1940. Saksahan halusi hyökätä Ranskaan ja se tapahtui Hollannin ja Belgian kustannuksella, Hollanti murtui nopeasti ja aselepo Ranskan ja Saksan välillä solmittiin 22.6.1940, ja valtaosa Ranskasta oli Saksan hallinnassa.

Churchill aloittaa kuitenkin brittien tilanteesta, hän käsittelee brittiläisen imperiumin uhrauksilla, jotka ovat olleet mittavia.  Churchill johti pääministerinä koalitiohallitusta, jossa olivat mukana kaikki puolueet: Konservatiivit, Labour ja Liberaalit.

Kolmannessa osassa on tarkasteltu Italian ja Englannin suhteita paljolti kirjeiden avulla. Myös Baltian ahdinko suhteessa Neuvostoliittoon tulee mainituksi.

Ranskan sota pöyhitään perusteellisesti läpi ja paljon on tilastoja ja karttoja, sekä valokuvia saksalaisista Pariisissa Riemukaarella ja Hitlerin riemusta. Kiinnostavaa on myös katsaus antautumisen jälkeiseen Ranskan laivaston upotukseen luvussa 11, jossa mainitaan "The War Cabinet never hesitated".Luvun nimi kertoo jo Churchillin kannan, ja hän mainitsee, että upotuksesta ei informoitu etukäteen de Gaullea, mutta kiittelee tämän asennetta, joka saa minut päättelemään, että kaikkien muiden asenne ei ole ollut Churchillin mukaan kiitettävää.




Churchill: The Second World War 7, The Onslaught of Japan
Churchill toteaa, että vuonna 1942 tilanne oli brittien kannalta hyvä, sillä rinnalla olivat vahvat liittolaiset Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, vaikkakin hieman eri syistä. Japani oli hyökännyt 7.12.1941 Havaijille, takaiskuja tuli myös Filippiineillä ja Singaporessa ja Hong Kongissa. Australia ja jopa Uusi-Seelanti olivat nyt vaarassa. Japanilaset iskivät myös Australian pohjoisosiin. Malaya ja Singapore olivat japanilaisten hallussa vuodesta 1942 vuoteen 1945. Teoksessa on paljon kirjeitä Churchilliltä ja takaisin.
Luvussa 2 tarkastellaan Afrikan tilannetta ja Rommelin etenemistä Pohjois-Afrikassa.
Koska Britannia oli demokratia myös sodan aikana, luottamuksesta äänestettiin vuonna 1942, jonka Churchill voitti, jonka jälkeen hallitukseen tuli jonkin verran muutoksia.
Luvussa 7 tarkastellaan sukellusveneiden aiheuttamia huolia, se oli merkittävä ongelma Atlanttin ylittävissä liittoutuneiden kuljetuksissa. Asiasta on valaisevia tilastoja ja karttakuva, missä upotuksia on tapahtunut.

Teos etenee loogisesti, Maltassa saavutetaan voitto, mutta Aasiassa kärsitään tappioita.
Luvussa 19 käsitellään Molotovin vierailua Englannissa ja USA:ssa. Teoksessa on Churchillin kirje Stalinille ja Stalinin kirje Churchillille. Molemmat ovat varsin lyhyitä, mutta asiallisia, sangen eri sävyisiä kuin Churchillin ja Rooseveltin kirjeet. Luvun lopulla tarkastellaan Krimin taisteluja, Saksa vaikeuksista huolimatta saa hallintaansa Sevastopolin. Luvussa 23 käsitellään äänestystä sensuurista. Kuten aiemmin todettiin Churchill ei ollut diktaattori, kuten moni sodan aikaisista valtionpäämiehistä, vaan asioista puhuttiin ja äänestettiin.


Churchill: The Second World War 8, Victory in Africa
Rommel oli siis "edellisessä osassa" edennyt Afrikassa ja teoksen alussa koetaan Tobrukin luhistuminen, Tobruk oli tärkeä satama huoltoyhteyksien kannalta. Afrikan tilanne vaihteli koko sodan ajan tai siihen asti kun 1943 liittoutuneet voittivat Afrikassa. Kyse oli paljon joukkojen panostuksista, komentajista ja huollosta. Italialla oli siirtomaita Afrikassa, ja kun se oli julistanut sodan, se havitteli Egyptiä. Italian menestys sotimisessa oli laihaa. Myös Ranskan antautuminen vaikutti Afrikkaan.

Häviön jälkeen Churchill otti yhteyttä Valtameren toiselle puolelle. Liittoutuneet voittivat pian saksalaiset Afrikassa. Churchill kävi Kairossa ja kävi käsitykseni mukaan etulinjoillakin.

Teoksessa on paljon Churchillin kirjeenvaihtoa, myös Stalinin kanssa. Churchilli meni Moskovaan ja tapasi Stalinin. Stalin olisi halunnut toisen rintaman, eli olisi edellyttänyt maihinnousua Ranskaan, mitä Churchill ei luvannut. Churchill tajusi, että Stalin tajuaa strategisia asioita nopeasti. He puhuvat operaatio Soihdusta eli Afrikasta. Casablancan konferenssia myös käsitellään. Churchilin tavoitteena oli edetä Italiaan.

Tämän kirjan aikana Stalingradissa tapahtuu ratkaisu.

Sivulla 309: Puhutaan Neuvostoliiton asenteesta Baltian suhteen. Kappale loppuu "The Russians had refused an American offer of mediation between Finland and Soviet Union with the object of drawing the Finns out of the war". No Suomi selvisi kunniallisesti ulos sodasta, mutta maksoi rauhasta ja itsenäisyydestä  ison hinnan.



Churchill: The Second World War 9, The Invasion of Italy
Seuraavaksi tunkeudutaan Italiaan tunnetuin seurauksin, ensin Sisiliaan ja sieltä pohjoiseen, Mussolini syrjäytetään ....
Kirjassa on paljon muutakin kuin Italian tilannetta. Kun neuvostojoukot ovat olleet voitokkaita Stalingradissa, myös yhteydet (Stalin ja Chrchill) jatkuvat ja muuttuvat. Tässä osassa käsitellään lisäksi kenraali de Gaullen toimia, ja Kiinan tilannetta, ja siellä neuvottelukumppani on Chiang Kai-shek. Edellisessä osassa Churchill tapasi Stalinin kahdesti, ja myös viestejä vaihdettiin
Laskin tässä osassa olleet kirjeet (ja sähkeet).
Roosevelt lähetti viestejä Churhillille noin 22 kpl
Churchill Rooseveltille 8 kpl
Stalin Churchille 6 kpl
Churchill Stalinille 5 kpl
Stalinilta Rooseveltille ja Churchille yksi onnitteluviesti Napolin valtauksen ansiosta
Churhill lähetti yhden viestin Rooseveltille ja sitten Stalinille
Churchill lähetti paljon viestejä muille esim. kenraali Eisenhowerille.
Stalinin kirje 12.11.1943 ilmoittaa, että Molotovkaan ei tule Kairoon, mutta tulee Teheraniin hänen kanssaan.

Churchill: The Second World War 10, Assault from the Air
Tässä osassa käsitellään perinpohjaisesti Teheranin kokous. Churchill oli ensin Kairossa, jonne ei tullut Rooseveltkään, mutta sen sijaan siellä oli  Chiang Kai-shek (vaimoineen).
Teheranin kokouksessa keskusteluissa olivat sekä maihinnousu Ranskaan että sota Japania vastaan, johon sodan loppuvaiheessa osallistui myös Neuvostoliitto. Suomalaisia kiinnostava keskustelu käydään sivuilla 63-65. Presidentti Roosevelt kysyy Stalinilta, saadaanko Suomi ulos sodasta (Ruotsi olisi ehkä haluttu sotaan?). Stalinin mukaan suomalaiset pelkäävät asemansa puolesta. Eräät suomalaiset toivovat edelleen Saksan voittoa, ja osa jopa uskoo. Churchillin sympatiat ovat olleet Suomen puolella Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 1939, mutta Saksan rinnalla taistelu on muuttanut tilannetta. Stalin ei halua Suomelta rahaa vaan 5 - 8 vuotta tavaraa kompensaationa aiheutetuista vahingoista ja Petsamon, ehkä Hangon ja Suomi pitää demobilisoida. Tämän perusteella tulkitsen, että varsinkin Roosevelt on varsin kiinnostunut saamaan Suomen ulos sodasta, myös Churchillkin.
Churhill täytti muuten 69 vuotta konferenssin aikana eli 30.11.1943. Rautainen mies myös terveydeltään, joskin hän sairasti myöhemmin kirjassa influenssan ja keuhkokuumeen. Churchillin ja Rooseveltein sähkeitä on varsin paljon. Stalinille kirjeitä ei oikeastaan läheltelty tässä vaiheessa.
Italiassa taistelut jatkuivat, ja Kreikassa. Burman tilannetta käsitellään ja Jugoslavian.
Teoksen osan nimi viittaa ilmavoimiin. Britit pommittavat Saksaa esimerkiksi Ruhrin aluetta.




Churchill: The Second World War 11, The Tide of Vicrory
Yhdennessätoista osassa tarkastellaan D-Day:tä eli 6.7.1944 alkanutta Normandian maihinnousua. Sodassa oli monia käännekohtia, mutta Stalingradin tappio Saksalle, ja Normandian maihinnousu olivat kyllä tärkeitä.
Tässäkin osassa on paljon viestejä. Churchillin viesti Stalinille 14.7.44 päättyy: "Every good wish your successes in Karelia". Stalinin hyökkäystä minusta olivat vastaanottamassa suomalaiset.
Varsovaa vapautetaan. Stalin uskoo puna-armeijaansa, Churchillilla on näkemys, että puolalaisia pitäisi hyödyntää. Puolan tulevaisuus on muutenkin auki.
Hiljalleen kaikilla rintamilla edetään Ranskassa, Italiassa, Kreikassa. De Gaulle ja Stalin neuvottelevat.
Tätä osaa luettu ja se oli irtosivuina. Viimeinen osa olisi myös kiinnostanut, mutta toisaalta nämä riittivät, näitä voin lukea jatkossakin, vaikka aikamoinen maratoni tämä oli.

 *****
Englantilainen Winston Churchill (1874 - 1965) voitti kirjallisuuden Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1953. Winston Churchill  myös aateloitiin samana vuonna. Syyt aatelointiin olivat varmastikin sekä brittien pääministerinä olo sota-aikana 1940 - 1945, vuonna 1939 hän oli meriministeri että mittavat palvelukset länsimaalaisen elämäntavan säilyttämisessä. Winston Churchill oli yksi liittoutuneiden takuumies toisessa maailmansodassa. Nimi on enne, sillä etunimessä on sana win. Churchill oli nuorena armeijassa, mutta erosi armeijan kurin vuoksi, mutta osallistui ensimmäiseen maailmansotaan.

Churchill oli vielä 1950-luvun alussa uudestaan pääministerinä.

Nobelin kirjallisuuden palkinnon perusteena sen sijaan oli Churchillin kirjallinen työ, josta yllä oleva The Second World War on muhkein.  Hän on kirjoittanut myös ensimmäisestä maailmansodasta, ja omat varhaiset muistelmat ja lisäksi paljon muuta.

Suomalaiseksi näytteeksi tässä Otavan teoksen Nobel-kirjailijat 3:sta palan My Early Life -teoksesta

Omdurmanin aatto -luvusta
Edessämme paljas hiekkatasanko nousi loivasti joen rannasta kaarevaksi harjanteeksi, jonka takana oli ratsuväkemme etuvartiot sekä - todennäköisesti - tasaisesti lähestyvä vihollinen. Tunnin kuluttua tämä amfiteatteri vilisisi hyökkäileviä dervissejä ja olisi ehkä täynnä kuolleita ja tykit jyskyisivät.

....
Taistelu alkaa näin:
Kirjavia  lippuja kohosi, kuin taikaiskusta, ja jostakin mieslaumaan ja sen ympärille ilmestyi yhtäkkiä ratsastavia emiirejä. Dervissit näyttivät olevan syvimmillään kymmenen tai kahdentoista miehen riveissä, terästä kimmeltävänä suurena harmaana massana, joka täytti kuivuneen joen uoman äärimmilleen.

Kuvailu on ehkä monivivahteisempaa jatkossa.

2 kommenttia:

  1. Minulla on Penguin Booksissa julkaistu noin tuhatsivuinen lyhennelmä tästä kokonaisuudesta, mutta enpä ole sitä lukenut, enkä varmaan luekaan. Melkoisen urakan olet käynyt läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on tosiaan aina samat alkupuheet ja sisällysluettelot, myös kuvia on varmasti kasittu, lehtijuttuja, puheita ja kirjeitä. Olen kyllä tyytyväinen, että löysin nämä on tässä kuitenkin mukana olleen näkökulma ja minusta kyllä tästä selviää eri toimijoiden näkemyksiä ...

      Poista