Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki

Pekka Lipponen, Kalle-Kustaa Korkki ja perilliset
Taustaa:
Pekka Lipponen oli Outsiderin (Aarne Haapakoski 1904 - 1961) luoma legendaarinen sankarihahmo, joka on lähtöisin Rantasalmen Saparomäeltä. Lipponen on  huutolaespoekana raivannut omat asemansa. Pekka Lipposesta on artikkeli wikipediassa täällä.

Pekka on aikuisena kova ottamaan näkäräisiä, jotka ovat kuin linnunmaetoa. Savolainen Pekka on kova tekemään ahväärejä. Outsiderin seikkailuissa on mukana myös herrasmiesmäisempi Kalle-Kustaa Korkki, joka on kansainvälisen öljy-yhtiön palveluksessa. Korkista on wikipedian artikkeli täällä.

Olen lukenut Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja sukulaisten kesämökillä, kuten myös näitä myöhemmin julkaistuja junior-sarjoja. Lisäksi olen kuunnellut Radio Mafiassa tulleita kuunnelmia esimerkiksi Calamarian kuningas, joka oli varsin hauska ja jännittävä ja josta on klippejä Ylen elävässä arkistossa täällä. Calamarian kuninkaasta on juttua alla enemmän.

Koko Korkin ja Lipposen seikkailusarja alkoi wikipedian mukaan juuri kuunnelmista, jotka laajenivat lehdiksi. Se on helppo uskoa, sillä Calamarian kuningas on hyvin vauhdikas, jännittävä ja yllättävä seikkailu. Se on hyvin käsikirjoitettu. Pekka Lipposena on Oke Tuuri ja Wilho Ilmari ääninäyttelee Kalle-Kustaa Korkkia, Sasu Haapanen Pavel Pohjolana on todella loistava.

"Outsider" oli aluksi vain Haapakosken käsialaa, mutta hänen avustajansa Seppo Tuisku kirjoitti sarjaa outsiderina samanhenkisesti, sarja loppui vasta 1960-luvun puolivälissä. Seppo Tuisku (s. 1936) toimitti vuodesta 1968 alkaen Jerry  Cottonia.

Kalle-Kustaa Korkki on herrasmies, älykäs ja sivistynyt, mutta Pekka Lipponen on luonnonlapsi, ahne, äkkipikainen, mutta varsin suomalainen hahmo. Hän tuntuu olevan tittelin kipeä häntä on tituuleerattu niin prinssieverstiksi, Kiljuvan Karhun Ritarikunnan komentajaksi, Avaruusmarsalkaksi ja Pekka Lipponen jr:n mukaan vieläpä ex Dalai Lamaksi (tämä on minusta jo loukkavaa). Lipponen on aito savolaispoika alttiina näkäräisille ja naiskauneudelle, ja rahalle ja ahvääreille, mutta ennen kaikkea ahneudelle ja vaikeuksille, joista osa johtuu näistä naisseikkailuista. Pekka joutuu usein tai aina liemeen, josta Kalle-Kustaa joutuu hänet pelastamaan. Pekan suurin kauhu on Manta Kakkinen, hänen entinen tai epävirallinen vaimonsa, joka oli Pekan kanssa naimisiin mennessään jo naimisissa.

Kuunnelmat
Calamarian kuningas
Calamarian kuningas kuunnelman klippejä löytyy Ylen elävässä arkistossa. Calamarian kuningas alkaa kirjeestä, joka saapuu Lipposen ahväärikonttuuriin ilmeisesti johonkin päin Amerikkaan. En tajunnut tätä heti kuunnelmasta vaan lukiessani lehtiä, sillä Pekan veljenpoika Esko oli Amerikan haarakonttorin asioiden hoitaja.

Kirje on kirjoitettu vanhahtavaan tyyliin. Muinaisten suomalaisten jälkeläinen varakuningas Valerius Tietäväinen pyytää tähtiritari Pekka Lipposta apuun Calamaris-saarelle, jossa suomalaisia ahdistavat hispanialaiset ja "mustat", mustista käytetään hieman eri nimitystä kuunnelmissa ja lehdissä, se n-sana. Pekkaa kiinnostaa kuninkaan titteli mutta myös saarelta löytyvä "hopia". Pekka on tittelin kipeä, joten hän pestaa Pavel Pohjolan apulaiseksi ja ostaa veneekseen Markerin pikaliipparin. Pikaliippari ja miehet menevät valtamerialukseen ja lähtevät Calamariaan "kissakaloja pyytämään". Laivamatka on hyvin vaikea, sillä Calamarian saaria käyttävät rikolliset salakuljetukseen. Pekka sotkeutuu tahtomattaan gangsterien välienselvittelyyn. Laivalla on Al Carro ja hänen heilansa Burman Lily, josta Pekalla ei korkeaa käsitystä eikä päin vastoin sekä Bruno Ferri ja näiden kätyreitä. Heillä on jopa sukellusvene, jota käyttävät Calamaris-saarten vesillä salakuljetukseen.
Calamaris-saarilla on vielä ikävämpi yllätys. Manda oli ujuttautunut Calamarian saaren kuningattareksi Amando nimellä, hän on hurmannut vanhan kuninkaan aarteen toivossa. Mitään aarretta ei ole, mutta kansa käy kapinaan kuningatarta vastaan. Hispanialaiset ja saarella olevat orjat, jota ajan henkeen kutsutaan n-sanalla taistelevat suomalaisia vastaan. Gangsterit haluavat Pekan venettä. Kalle-Kustaa Korkkikin tulee saarille etsimään öljyä. Kaikki päättyy vähemmän kunniakkaasti. Öljyä ei ole riittävästi, Pekan hopealasti uppoaa veteen ja  Pekka poimitaan merestä pari hopeaharkkoa mukana, onneksi vene on vakuutettu täydestä arvosta. Vanhat suomalaiset jäävät vähemmistöön, kun Pekka, Pavel ja Kalle-Kustaa suuntaavat kohti uusia seikkailuja. Minusta tämä on todella korkeatasoinen kuunnelma, jonka voi lunastaa seitsenosaisena Elisa-kirjasta noin 56 euron hintaan (ei mainos, eikä minulla ole kytköksiä Elisaan).


Öljyä ja Urkkijoita, on myös hyvä kuunnelma, se kertoo Pekka Lipposen matkasta diktatuurivaltioon Santo Utopiaan. Lipponen on kansainvälisen öljy-yhtiön asialla. Pääjohtaja James B Truss haistaa öljyä, mutta diktatuurimaa haluaa pitää yhtiöt poissa maasta. Trussin huonetta kuunnellaan. Pekka matkaa Santo Utopiaan laivalla, jossa Pavel Pohjola töissä. Pekan valeasu on suurlähettiläs Busabubu. Laivalla on monenmoista onnenonkijaa. Saksalainen Baumann, joka on suunnitellut aivopesukoneen Santo Utopialle. Pekka joutuu koekaniiniksi, mutta laite on pelkkä perunankuorimakoje, kuten myöskin urkintalaite, joka muuttaa eläinten puheen ihmisen kielelle. Baumann on huijari. Raajarikko Wong Lee, jolla on kummia juttuja, on todellisuudessa liikuntakykyinen öljyagentti, joka vakoilee esiintymiä. Santo Utopia on totaalinen diktatuuri, jossa kaikkea halutaan kontrolloida. Lopulta maassa tapahtuu vallankumous ja Korkkikin tulee paikalle "lentävällä lautasella", hän on kiinnostunut valtion öljystä. Varsin tyypillinen kuunnelma siis. Pekka tuomitaan kuolemaan, Korkki yrittää pelastaa Pekan, mutta Pekka tuplaeversti on ottanut kohtalon omiin käsiinsä  ja Pekan johtama kuoleman tuomittujen komppania ottaa vallan. Diktatuuri kukistuu, mutta vanha nokkamies kyönii kansan kassan ja häipyy.  Pavelin keräämät öljynäytteet ovat onnistuneita ja seikkailulle saadaan onnellinen loppu.

Pekan perillinen on kolmas kuunnelma, tätä minulla ei ole kokonaan (tai saamissani C-kaseteissa ei ole). Kuunnelmassa seikkaillaan Kaliforniassa lähinnä Amerikan puolella. Pekka Lipponen pelastaa kidnappaukselta Maijan, myöhemmin selviää, että tytön äiti on markiisitar "Catherine Birdie", myöhemmin puhutaan myös Katariinasta ja sukunimi saattaa olla Birdy. Katariina on Pekan vanha heila ja Maija on Pekan tytär (Pekka ei tiedä asiaa). Markiisitar eli Katariina heittää Pekan ulos. Pekka on lirkutellut liikaa nuoruudessaan ja jättänyt Katariinan yksin mennessään ahväärien perään. Katariina on avioitunut ja nyt Maijan isäpuoli on peliveloissa ja lavastaa tytön kidnappauksen. Gangsterien puolelta pelissä on Monte Nuevan öljy. He haluavat Katariinalta maat ja siten öljyt. Korkki haistaa öljyn ja saapuu paikalle kuten Pavel Pohjolakin. Gangsterien ilkityöt ovat moninaiset. Ennen Maijaa on Pekan testamentin saajaksi merkitty veljenpoika Esko. Santo Utopiassa Pekka teki testamentin saadessaan kuolemantuomion. Pekka on taas heikossa kunnossa ja kumoaa aiemmat viimeiset tahtonsa ja testamenttaa kaiken Maijalle hänen ja Katariina Birdyn tyttärelle. Seikkailu päättyy onnellisesti, Pekka suunnittelee jäävänsä tilalle ja Kalle-Kustaa sai kontrahtinsa.

Lehdet
Outsider: Pekka Lipposen seikkailuja 63: Pekka Lipponen Avaruusmarsalkka, 1962. sivumäärä 96.

Pekka Lipponen ilmestyi kerran kuussa Haapakosken kuoleman jälkeenkin. yllä olevan lehden ostin huuto.netistä. Albumissa Pekka Lipposta ahdistavat avaruuden Roo-hirviöt. Aiemmassa osassa Pekka on lähtenyt avaruuteen ja kauppaa siellä aikaa, jota käytetään avaruusalusten polttoaineena. Pekka joutuu kuolemantuomittujen planeetalle  Zarttuminen ulkogalaktiseen kierteissumuun. Pekka tapaa ihmisiä ja hirviöitä, mutta lopulta päätyy Villa Saparolaan takaisin. Lukijan päätettäväksi jää onko tämä uni vai ei. Tässä näkee sarjakirjojen ongelman. Aina ei ole paras veto päällä.


Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja: Kuolemalla on kuusi silmää 1965, 96 s

Lipponen, Korkki ja Manta seikkailevat kokonaista 74 sivua, lisäksi lehdessä on Karma-jatkojuttu, joka jatkuu edellisestä numerosta.

Kuolemalla on kuusi silmää -tarina alkaa jännittävästi. Pekka, Kalle-Kustaa ja Manta ovat kuolemaan tuomittuja ja köysissä. Manta karttaa Pekalta rakkauden tunnustuksia ennen kuolemaa ja itse tunnustaa olleensa epäoikeudenmukainen. Pekalta lipsahtaa lupaus avioliitosta. Seuraavaksi tarkastellaan Pekka Lipposen matkaa San Diegoon sauna- ja hieromalaitoksen avajaisiin. Pekalle ollaan antamassa uutta titteliä. Saunabisnestä pyörittää Manda, joka halusi vain oman "Petterinsä" luokseen. Pekkaa hiostetaan tulikuumassa saunassa ja venytellään laitteissa.

Juoneen kytkeytyy Jose Bravo -niminen silmäpuolikonna, jonka "Mandi" on järjestänyt USA:han ja puhunut avioliitosta sekä Robert Hagert, Mantan poika. Robert puhuu myös isästään Villestä. Tarina on aikansa tuote. Robertin taustasta puhutaan, Jose ajattelee, että Robert on "ilmetty romaani", oikea termi olisi tietenkin romani. Yleensä tekstissä käytetään termiä "mustalainen". Mandalla on sauna-hieroma-laitoksessa apureina isoja mustia miehiä. Pekka käyttää miehistä termiä n**k*ri tai vieläkin lyhyempää nimeä. Vaikka tarina ei ehkä ole parhaimmasta päästä, se kertoo olennaisen Pekasta, Kalle-Kustaasta sekä Mantasta. Manta huokailee Pekan perään ja koittaa saada häntä ansaan keinolla, millä hyvänsä. Toisaalta Manta on altis muille miehille ja rahan perään. Pekka on taalojen ja tittelin perään. Kalle-Kustaa on peloton herrasmies, joka on Pekkaan verrattuna kovin valju, hän jää kaikessa tehokkuudessaan elinvoimaisen Pekan varjoon eikä edes esiinny seikkailussa alkua lukuun ottamatta. Mantan Jose-konna pakottaa Pekan nopan peluuseen elämästä ja kuolemasta, konnalla on painotettu noppa, joten Pekan hengenlähtö on taas lähellä. Robertissa ja Mantassa on sen verran empatiaa, että pelastavat Pekan. Mantan kasvatusmetodeista ei anneta kaksista kuvaa. Lellittely, kotkotus ja puolesta tappelu ovat osaltaan pilanneet Robertin, joskin ei Robertkaan täysin paatunut ole.

Olen lukenut Kalle-Kustaa Korkin seikkailuista ainakin Pullopostia hirtettyjen saarelta, ja poikasena se upposi täysin, jännittävä seikkailu. Täällä lisää Kalle-Kustaa KOrkin ja Pekka Lipposen seikkailuista.

Tappavat timantit, Pekka Lipponen Junior, 1 1979. Kolmio-kirja.

Vuonna 1979 alkoi ilmestyä Pekka Lipponen junior. Lehden mukaan taustatyötä olivat tehneet kova tiimi eli Seppo Tuisku, Vexi Salmi, Kari Nenonen, Roy, Juhani Salomaa ja Yrjö Kajander. Minusta Pekka Lipponen junior on "kioskilehtien" eliittiä johtuen siitä, että luin näitä joskus kesäisin, lehtiä oli kertynyt mökille. Kolmio-Kirja julkaisi Pekka Lipponen junior -sarjaa vuosina 1979 - 1981, yli kaksikymmentä seikkailua näki päivänvalon.

Sarjan sankari on Pekan poika Jussi Jalmari Lipponen. Jussi on merkonomi ja myyntitykkinä vientihommissa Bergbom-yhtiössä, ruotsinkielisen yhtiön miltei ainoa suomenkielinen työntekijä. Jussin mainitaan suorittaneen tutkinnon USA:ssa. Jussilla on harjastukka, uneliaat silmät, terässankaiset silmälasit. Vaikka Jussi on vain 172 cm pitkä, hänellä on ulottuvuutta kuin DC--kympillä ja suuttuessaan on oksat pois. Jussin isä on Pekka, mutta äitiä ei sarjassa paljasteta, epäillään tai pelätään hänen olevan peräti Manda. Kuunnelmassa olevaa neuvokasta viipurlaista Pavel Pohjolaa ei Jussi Lipposen seikkailussa ole. Pekan puheissa liikkuvat edelleen rosentit, rivolli, pirskatit ja oma kehu. Pekka aina pääsee muiden ansiosta kuiville, ja oikean yrittäjän tapaan ei ota onkeensa vaan hänellä on uutta matoa joka koukussa ja ahväärejä kalastellaan.

Bergbomin yritys myy kaikkea vessapapereista lähtien. Ulkomaan myyntiedustajana on myös omistajan vuorineuvos Victor Bergbomin poika Robert, josta Jussi ei erityisemmin pidä. Robbe on Lilla Hankenin käynyt diplomimerkonomi, joka puhuu huonosti suomea. Vuorineuvos Bergbom tekee välistä yhteistyötä Pekka Lipposen kanssa, jonka ahväärit kukoistavat. Jussin luonto ei anna periksi mennä isälle töihin. Kaikki Pekan pisnekset eivät kestä päivänvaloa. Ahväärimies itse eli Pekka Lipponen, prinssieversti, Kiljuvan Karhun ritarikunnan suurmestari ja ylipiäjohtaja hoitelee ahväärejä Rantasalmelta käsin. Rantasalmella vaikuttaa myös Pekan tuhti tumma taloudenhoitaja Jasmiina, joka on Martinquelta kotoisin, Jussi on oppinut häneltä ranskaa,

Itse tarinassa Tappavat timantit joutuvat kuumat kivet sattumalta Jussin haltuun Pariisissa, missä häntä osoitellaan aseella. Syynä uhkaukseen on Pekan myymät aseet, jotka konna oli unohtanut puhdistaa ennen käyttöä. Tilanne mutkistuu, kun gangsterin poika kuolee ja takki, jossa timantit ovat piilossa, joutuu Jussin haltuun. Timanttiasiaa sovittelee Lamborghinilla ajeleva Kansainvälisen Öljy-yhtiön sotkujen selvittäjä Kalle-Kustaa Korkki, joka hoitaa myös omia liiketoimiaan sekä auttaa Jussia tilaamalla kaksoiskreppi-vessapaperia yhtiölleen. Kalle-Kustaa Korkki tutustuu Jussiin ja opettaa suuren maailman toimintaa. Jussin silmälasit huurtuvat monesti tarinan aikana. Kalle-Kustaa Korkki on yllättynyt Jussin reippaudesta. Kalle-Kustaa ja Jussin henki on monesti vaakalaudalla ja Kalle-Kustaa onnistuu taikomaan heidät kuiville ja peräti hyötymään tilanteesta. Pekka ärisee sähkein Rantasalmelta, jonne lopulta Jussikin pääsee saunomaan.

Tarina on  minusta varsin hyvä ja vauhdikas, mutta aikansa tuote eli hyvinkin asenteellinen. Huumoria on paljon, osa varmasti menee nykylukijoilta ohi. Mafia-konnan nimi on Coppola, lienee viittaus Francis Ford Coppolaan, joka ohjasi Kummisedät. Eletään vuotta 1979 ja lehdykkä jo tajuaa, että tiedustelupalvelut kuuntelevat viestintää tietokoneella. Ainoat viestit, jotka eivät aukene on Rantasalmelta lähteneet viestit, joissa on lempsattia, näkäräistä ja pirskattia. Minusta tämä pesee monen nykydekkarin ja -pokkarin. Viihdytti ja nauratti.

Savolainen csardas, Pekka Lipponen Junior, 2 1979. Kolmio-kirja.

Savolainen csardas -tarina on 92-sivuinen ja muutaman sivun selvitys kansainvälisestä asekaupasta sekä ristikko. Merkonomi Jussi Lipponen on matkalla kirjamessuille Frankfurtiin, mukana Robert "Robbe" Bergbom. Robbesta on tehty mitätön kaikesta itkevä vellihousu, joka vääntää hoono soome. Minusta silloin ja nyt mautonta. Nykymittapuun mukaan voi todeta, että Jussin ja Robben välillä on kieli- ja kulttuurimuuri.

Pekka sotkee jälleen kerran Jussin asiat. Lipposet sekaantuvat ja kone kaapataan Budapestiin. Jussi lopulta joutuu laskeutumaan koneella, kun ohjaamossa ammuskellaan. Rosvot yhtä lukuunottamatta eliminoidaan poliisin toimesta. Budapestissä jatkuvat sekavat seikkailut, jotka johtuvat pääosin Pekan myymistä aseista, jonka haltijoiksi haluaisivat kaikki kynnelle kykenevät. Kaikki ei ole siltä miltä näyttää ja ennen kuin loppuun selvitään, Jussia osoitellaan monesti aseella, kuten vanhalla Dreyse taskupistoolilla. Lehdykässä on myös yllättävän paljon kulttuurillisia, historiallisia ja kirjallisia viitteitä.

"Dreyse taskupistoolin mallia 1907... ajalta jolloin Grigori Rasputin aiheutti hämminkiä Venäjän hovin naisten keskuudessa, Suomessa sosialidemokraatit saivat kahdeksankymmentä paikkaa kahdestasadasta eduskunnassa ja keisari Frans Joosef I hallitsi itsevaltiaana monarkkina niin Itävaltaa kuin Unkariakin". ss. 29 -30

Maantietoakin löytyy. Jussi heitetään Tonavaan, mutta ensin joki esitellään.
"Tonava on Volgan jälkeen Euroopan suurin joki ... Pituutta sillä on 2.850 km   ... Vuosittain Tonava purkaa Mustaan mereen n, 203 kuutiometriä vettä ja n. 108 miljoonaa kiloa lietettä, joka tekee suistomaan, Delta-alueen erittäin hedelmälliseksi ..." s. 45

Lisäksi siteerataan  Marcus Tullius Ciceroa, inter arma silent leges eli aseiden keskellä lait vaikenevat.

Robbekin kunnostautuu tai luulee kunnostautuvansa seikkailussa, joka on kirjoitettu csardasta mukaillen. Pekka saa porttikiellon Unkariin. Vauhdikas tarina, joka ei ollut aivan avaustarinan veroinen.
*****
Kioskikirjoista olen hutaisten blogannut Morgan Kanesta ja Remosta täällä.
Jerry Cottonista täällä.

*****