tiistai 18. syyskuuta 2012

Lukuharrastus lapselle -kampanjakirjat




Kari Grossmannin Pikkusisko on minusta hyvä kirja tytöstä, joka kantaa pahvilaatikkoa, jonne hän on kuvitellut kanin, mutta joka pikkusiskon mukaan on mustavalkoinen ja tykkää syödä pelkästään jälkiruokaa, jota sen vuoksi otetaan tupla-annos. Grossmannin Malvin villissä luonnossa oli viime vuoden kampanjakirja ja tässä on samaa ajatusta. Pikkusiskolla on omat haasteet, mutta laatikkoon kuviteltu kani on lapselle tärkeä esimerkiksi ruokailussa, en ole äiti enkä psykologi, mutta näitä juttuja on. Näin lapsi ne pystyy kohtaamaan. Joka tapauksessa pikkusisko kasvaa ja nähtyään oikean kanin hän päästää oman kaninsa toisen kaveriksi eli pääsee siitä irti. Idea ei ehkä aukea, mutta minusta tämä tarina on ovela, ja hauska, Tarina on minusta sopiva kaikille lapsille niin tytöille kuin pojille. Sivuja on noin 25 siinä on selkeitä kuvia ja tekstiä. Kirja on kovakantinen niin kuin muutkin.



Timo Parvela: Hilma ja hyvä harrastus, kuvitus Kristiina Louhi on 45-sivuinen kirja siitä, kun Hilma etsii itselleen harrastusta. Tämä on minusta hyvä kirja, joka sisältää mukavia kuvia, ja kaikkein eniten tekstiä ja pitkän tarinan, missä Hilma hakee sitä omaa harrastusta. Hilmalla on veli, äiti ja isä, ja perheessä eletään tavallista arkea ja harrastetaan, ja jossa eletään näitä lapsuuden kommelluksia.
"Hilmalla on .... nukkekoti, 38 pehmolelua, punainen koulureppu, sinikantinen päiväkirja ja kolme hiuspinniä .... mutta harrastusta ei ole, ... MUTTA lopussa se on jo löytynyt :)

Pari vuotta sitten oli kampanjakirjan Hilma ja täydellinen lemmikki, jonka kannen kuva ja muutama sana on Sammon vartijoiden postauksen lopuksi täällä..





Ulf Starkin ja Anna Höglundin Jaguaari on runollinen, mutta hieman synkeä tarina. Jos on pienestä lapsesta kysymys, vanhempien olisi syytä lukea teos itse ensin. Tässä lapsi kuvittelee muuttuvansa jaguaariksi, ja seikkailee. Piirrostyyli on ovela, kuvien tarkastelukulma on alhaalta ja perspektiivi on hieman erikoinen, aukeamalla on aina värillinen kuva ja mustavalkoinen kuva.
Teksti on kirjoitettu ja käännetty (Jukka Parkkinen) runomittaan, kuten alussa runotetetaan
Kun Ville aikoi nukkumaan, muuttui jaguaariksi hän.
Oli iltatoimet tehty ja kello yhdeksän
Oli Ville lukenut kirjaa, se oli hänelle mieleen,
kun tuntui aivan äkkiä, että jokin meni pieleen.
Taiteellinen kirja, runon kukkaa pukkaa, mutta ennakkoluku äidin, isän, mummin tai kummin toimesta olisi suositeltavaa? Jotkut pitävät tämänkaltaisista kuvakirjoista, kaikilla meillä ei ole samanlaisia lukutottumuksia, silti suositan vanhempien ennakkolukua, mutta tunnustan perspektiivi vääristymästä huolimatta tai sen ansiosta, että  kuvat ovat taidokkaita, ja riimit ovat kohdillaan, mutta ennakkolukua ja harkintaa lukemiseen :).
Sivuja on 32.


Marianne Iben Hansen ja Hanne Bartholin Akselin automatka on runollinen autokirja, jossa loru
On paloautoja, valoautoja
vanhoja autoja, uusia autoja,
sinistä ja hopeaa
hidasta ja nopeaa
toistuu useissa runoissa, loppuosaan punotaan autojen nimiä .

Jotkut kuvat ovat tummanpuhuvia, mutta kirja loruineen varmasti ilahduttaa autoista tykkääviä lapsia.


Bertil Almqvistin Muinosen perhe kirjasta erityisesti ja kovasti pidin se on aivan ennen bloggaamani Kassu nikkaroi tasoa. Siinä tarkastellaan kivikauden perhettä, ja heidän alkuhärän metsästystä, pitkäkarvaisen mansikin lypsyä, hevosen kesytystä, ja hirsitalon rakennusta. vantaanjoelta siirrytään Helsinkiin.
Kuvitus on kannen kaltaista, jotkut piirustukset olivat loistavia, tulin hyvälle tuulelle lukiessani kirjaa. :)
Sivuja on 24.


Musta ja valko ja kaikki muut on ennakkoluulon muurin murtamisesta kertova  väreillä leikkivä teos. Eriivärisiä perhosia, yksinkertainen idea, hieno sanoma. Luulen, että tämä voi olla suosikki tai se ei sytytä, mutta ajatus muurien poistamisesta varmasti on oikea. Sivuja on noin 26, monissa ei numeroitu. Se ovat kirjoittaneet Inger ja Lasse Sandberg


Raitapukuinen mies osti omenan on Jan Lööfin teos, jossa raitapukuinen mies osti vihreän omenan "huijarikauppiaalta, jolla on itsellä oikea punainen omena", mutta vihreä omena oli muovia, ja laittoi sen kypsymään ikkunalaudalle. Kirjan idea on siinä, että mielettömän tapahtumaketjun seurauksena mies saa oikean punaisen omenan. Teoksessa esitellään  kuvin kaupunki. Pidin tästä ideasta ja toteutuksesta. Lööfin teos oli viime vuodenkin kampanjassa, ja se oli Romuroopen höyrylaiva. Sivuja 30.
--
Lukuharrastus lapselle -kampanjakirjat on siis McDonaldsin kampanja, joka alkaa 21.9.2012 ja jatkuu lokakuulle. Tämä juttu ei ole mainos, vaan informaatio. Kirjat ovat kuitenkin samoja, joita myydään tai voitaisiin myydä kirjakaupassa.

Sain kirjat kyllä ilmaiseksi, mutta se ei luultavasti vaikuta tähän arvioon, sillä olen aiemmin arvioinut samalla tyylillä kirjoja, joita itse hankin liikkeestä.
Aiemmin arvioin Kassu nikkaroi teoksen 2012 kampanjasta. Se oli minusta hyvä teos myös. Viime vuoden kirjoja on analysoitu, linkki löytyy täältä.
--
Sain siis kirjat näytteenä. Lahjoitin ne eteenpäin, joten näistä kirjoista on iloa lapsille.
***
Syksyllä 2013 kampanjakirjatkirjat ovat muuttuneet sähköisiksi, eli aterian yhteydessä saa koodin, jota voi käyttää nettisivulla.

2 kommenttia:

  1. Itse asiassa lastenkirjat ovat hyvin mielenkiintoisia analysoitavia! Mielestäni niitä näkyy blogeissa ehkä jopa liiankin vähän, kenties siksi, että usea arastelee lukea lastenkirjaa. (Ja myönnän kyllä itsekin, että ei tulisi mieleen lukea lastenkirjaa, ellen lukisi sitä pikkusisaruksille tms.)

    Olen muuten ajatellut, että lastenkirjat ovat ehkä jopa hankalampia kirjoittaa kuin aikuisten kirjat: täytyy niin paljon ajatella, että onko tämä aihe sellainen, että lapsi voi sen ymmärtää, onko siinä "opetus", onko se hyväksi lapselle? Ehkäpä siinä on niin paljon suurempi moraalinen vastuu kirjoittaa lapselle, joka hyväksyy ajatuksen kuin ajatuksen, kuin kriittisesti kirjaa tarkastelevalle aikuiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. Vastuu on suuri. Onneksi "lukutaidottomille" lapsille vanhemmat päättävät, mitä luetaan.
      Lastenkirjojen arvioinnissa koen isompia "paineita".
      Monessa kodissa parhaat lastenkirjat ovat äidin, mummin tai kummin, eli uudet tekijät pääsevät vain pikku hiljaa eteenpäin.
      En tiedä, mitä äitiyspakkauksessa on, mutta voi olla katselukirja, myöhemminkin kirjoja tarvitaan :)

      Poista