sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Juha Vuorinen Helmiä Hanurista


Kansi voisi esittää kaveria, joka soittaa hanuria


Juha Vuorinen Helmiä Hanurista on kokoelma lyhyitä juttuja, ja joita juttuja koristaa piirretyt kuvat

Luin ensimmäisen jutun, joka alkoi nasevasti. Pikkuhiljaa kielikuvat alkavat tökkiä kuin ampiaisten pistot laihoille käsivarsille. Nimittäin tällaiset vertaukset ovat usein toistuvia ja kielikuvat ovat raflaavia navan alapuolta viistävää. Tämä haastaa, oletko valmis?

Avaustarinan päähenkilönä  kaveri, joka oli myyntitykki, joka singahtaa pois työpaikasta usein potkujen takia, tämä on jopa hauskaa. Kaveri on liittynyt AA-kerhoon, ja matkustaa kokoukseen Tsekkeihin. Vieruskaverit kertovat niin ruokottomia juttuja, että eräälle pussille on käyttöä.

Yrjöpussille ja vessanpöntölle on muutenkin käyttöä. Joskus taidekirjoja arvostellaan, että näistä asioista ei kirjoiteta, tässä kirjoitetaan, siitä tulee helmiä hanurista.

Seuraavat jutut ovat samaa sarjaa. Toisessa jutussa piipahdetaan Korvatunturille, ...
***
Yhden pikkuvirheen huomasin kirjasta.

Minusta taulukkolaskentaohjelman nimi on Excel eikä Exel!

Kirjan ostin pokkarina.
***


Olen lukenut aiemmin Vuorisen muuta tuotantoa paljonkin.

Juoppohullun päiväkirjan ensimmäinen osa kattaa vuoden verran  päiviä vuosilta 1998-1999. Tämä on juhlapainos, 100 000:n (satatuhatta) kappaleen myynnistä. Juha Vuorinen nimittää itseään hauraaksi lyyrikoksi, hyvä ettei tunnustaudu kyynikoksi.

Kumma kyllä tunnustan, että Juha Vuorisen  Juoppohullun päiväkirjan ykköstä pidin "hyvänä". Kirjassa on päivämääriä ja kirjauksia tapauksista veneerisistä taudeistakin ja eritteistä, sangen elämän makuista. Kirjassa oli aitoa menoa, ja päähenkilö Juha Bergin viinasekoilut, pönttön paskomiset (näitä ei yleensä kirjoissa raportoida), ja varsinkin hänen ja Kristianin "lämmin ja hellä" suhde oli minusta hyvin kuvattu. Kirjan lukemisen kynnys on varsin suuri. Jos selaa kirjan niin jo piirretyt kuvat voivat tökkiä. Olen sitä mieltä, että tässä kuvitus tukee kirjan "sanomaa".
Raamit sommiteltu itse ,kuva kamerakännyllä otettu ja pienennetty

Esim. kuva, missä mulkvistin leegot lentää kurkkuun menee jo joka tasolla niin överiksi, että sitä ei voi enää ottaa vakavasti. Kirja menee överin kautta maaliinsa, mikä se sitten ikinä onkin.

Luulin, että en enää pitäisi kirjasta ja selailin sitä, mutta minusta siinä on oikeasti kaiken rosoisuuden ja eritteiden seassa herkkä ydin.


Tässä uuden painoksen kansi, kuva filmistä, ei mikään sympaattinen kansi, mutta Juha päiväkirjojen edetessä seestyy, ja löytää parisuhteen, ajaa taksia, ja perhe-elämä kukoistaa


Juha Vuorinen: Vaippaihottuma, Juoppohullun päiväkirja, osa 4, viides painos 2007. Sivumäärä 325, teos sisältää mustavalkoisia kuvia. Alkuteos 2005 Diktaattori-kustannus.

Juha Bergin vaimo Sirpa Kovala synnyttää tyttären ja tarina alkaa synnytyssalin tunnelmin, mittaukset, napanuoran leikkaukset, kylvetykset ja tikit...
Kun Juha menee kotiin jatketaan nuoruusmuistoin, ja Kristian ja Mikael tulevat käymään, lisäksi pankinjohtaja Pertti Von Pasan on muuttanut naapuriin. Pertillä on hehkeä vaimo ja hieno vessa, jonka Juha käy koeponnistamassa, muttei vaimoa, vaikka siivoakiin kämpän kotiintulokuntoon äidille ja lapselle.
Juoppikset esittelevät koko elämän törkykirjon, mutta suolentyhjennyksessä se on kyllä oiva kruunaamaton kuningaskirjasarja. Juha paskantaa rajusti ja joka osassa. Laktoositon ruokavalio ei ilmeisesti ole auttanut, nyt ollaan jo gluteiinittomalla, mutta paska paukkuu entiseen tahtiin. Ehdoton erityismaininta paska-asioiden esiintuonnissa. Vatsaongelmat ovat ikuisia. Lisäksi Juha röyhtäilee.
Kristian vie vauvalle jättipupun ja pääsee Mirkan kanssa kummiksi, muutenkin Kristianilla ja Mirkalla synkkaa. Lapsi on kiltti, eikä siihen juuri minämuotoisessa kerronnassa keskitytä. Sirpalle hankitaan rintapumppu tai Juha hankkii sellaisen, vaikka ostaakin ensin lypsykonetta ja hankkii pehmo-Juha ne muut tarvittavat romppeet ja vaihtaa vaippaa, vaikka kommelluksiakin sattuu,
Isovanhemmat Raija ja avokki Esko ja Juhan äiti sekä Pedro saapuvat vauvan luo. Teos päättyy nimijäisiin, missä vauva siis virallistetaan Justiinaksi. Kristian on toinen kummi ja toinen Mirka, joka lausuu runonkin. Isovanhemmat ovat paikalla. Ihmettelin, miksei lasta kastettu, koska sekä Juha että Kristian rukoilevat lapsen puolesta.
Juhan lemmenvehkeet ovat kunnossa vaimonsa Sirpa on taas pieniin päin.
Lopussa Juha kyyditsee vanhaa mentoriaan Pappa-Aaroa, mukava mies, vanhat ovat viisaita.

Sama formaatti on Vuorisen teoksessa Viimeinen suuri seikkailu, vuodelta 2003. Roisit tekstit ja roisimmat kuvat.

***
Juha Vuorinen on syntynyt vuonna 1967, ja ensimmäinen Juoppis ilmestyi jo vuonna 1998.

Dali-Ihantalan bloggaus on TÄÄLLÄ. ja Tolppa-apinan täällä.

2 kommenttia:

  1. Olen lukenut ykkösen ja melkein kuolin nauruun. Vielä onneksi henki pihisee. Elokuva ei sitten niin paljon innostanut.
    En tykkää juopottelukirjoista, mutta onhan nuita muutama tullut luettua. Tämän kirjan nimi jo kertoo, että nyt menee överiksi, Juoppohullu...n päiväkirja. En siis ottanut tosissaan, vaan nauroin vatsa kipeänä ja mies kuuli melkein kaiken, kun oli pakko toistaa hänelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ykkösessä on oma hohtonsaja on luultavasti parempi. Filmiä katsoin tv:stä, se oli enemmän ankea kuin hauska.

      Poista