maanantai 14. marraskuuta 2011

Pasila, Vasikka ja Orvot koirat, sarjakuva, Helsinki-kirjat



Pasila tv-sarjan ykkös- ja kakkoskauden avausjaksoista on tehty sarjakuvakirja. Ykköskausi alkaa jaksolla Vasikka, ja kakkoskausi jaksolla Orvot koirat. Ensin on  ”kuka kukin on”-osio ja siinä on tuttimies Pöysti, ylikomissario Rauno Repomies, poliisit Helga, Pekka Routalempi ja Tommi Neponen.

Luulen, että itsenäisenä kirjana teos ei olisi saanut suurtakaan suosiota, mutta Pasila-fanit ovat hankkineet teosta, kuten minäkin. Teoksessa on parasta kaikkien vuorosanojen lukeminen puhekuplissa. Kuvat ovat kuin animaatiossa, tosin liike puuttuu, ja jotkut kuvat ovat varsin tummia.

Vasikka jaksossa poliisi Nikanderin (kuoli omien tulitukseen) hautajaisia pidetään, kun Kyösti Pöysti tulee mukaan remmiin, ja heti alkavat tutut teemat, liian imelän aamujuontajan ohjelma, jossa Kontiovaara esittelee tällä kertaa puisen keittokirjan keksinyttä henkilöä, Repomiehen ja Pöystin nokittelua ja arvovaltataistelua, ja poikamies Pöystin naisen iskua ja Repomiehen lääkitystä. Tälläkin kertaa tarkasteltiin elokuvaa Amelie, jonka ostin ihan yleissivistyksen vuoksi, ja oli parempi kuin Pöystin puheista luulin, vaikka ehdoton suosikki ei olekaan. Pöystiä luennehditaan psykologisoivaksi poliisimieheksi, joka käytännössä tarkoittaa piiritystilanteessa kettuilua megafonin välityksellä. Ensimmäisessä jaksossa tulee tämä Pöystin into pleikkaripeliin, joka on esitetty juuri tyypilliseksi räiskintäpeliksi, ja tässä ehtii lukea vuorosanat, animaatiossa tulee äänenä varsin nopeasti. Pelaajalle annetaan eliminointitehtävä, joka suorietaan takomalla näppäimiä, ja usein Pöysti eliminoi vähän liikaakin eli kaikki.

Kakkoskausi alkoi jaksolla Orvot koirat. YLE TV2 on tehnyt hienosti panostaessaan sarjaan. Käsikirjoittaja Atte Järvinen on tehdyt ”hienoa duunia”, kuten ääninäyttelijät Juho Milonoff ja Jani Volanen, Mari Lehtonen ja Kari Hietalahti. Kakkoskauden ykkösjakson alku on mielestäni todella hyvä. Siinä Milja Orpojen koirien yhdistyksestä tulee puhumaan Pöystille  koirista, koirista ja koirista. Toisaalla Rutanen on linnottautunut dynamiitteineen hometaloonsa, ja piiritystilanne saadaan purettua, mutta Routalempi ampuu singolla ja talo räjähtää. Valitettavasti sattuu onnettomuus Marsalkka-koira hyppää takaisin, siis onnettomuus jota setvitään jälkiseuraamuksineen. Tässä törmätään median tapaan kärjistää asiaa, ja muuntaa mielikuvia, ja selviää, että Kontiovaara neljä kertaa armeijan kerranneena tekee aina kunniaa Marsalkka-koiralle.

Kirja on ostettu kirjakaupasta, ja se on tarkoitettu siis faneille, tai henkilöille, jotka ovat katsoneet piirrossarjaa. Kahden ensimmäisen tuotantokauden jälkeen sarjassa oli tauko, mutta palkintojen jälkeen tehtiin vielä 20 jaksoa, joista yli puolet on jo näytetty.

Kirjoja ja kirjoittamista käsitellään kolmannen kauden kakkosjaksossa Pöysti prosaistina, jossa Unto Vilske hävittää uusimman kirjansa käsikirjoituksen. Vilskeellä käy vilske, kun hän joutuu jakamaan ”vuoronumeroja ihmisille, jotka haluavat kertoa miten Vilskeen kirja muutti heidän elämäänsä”. Kiinnostavaksi jakson tekee se, että se käsittelee kirjoittamista. Repomieskin kirjoittaa useita ”novelleja” (minusta ihan hyviä). Vilske puolestaan ihailee Routalemmen esikoisteosta Mies seuraa ruohon kasvua joka oli kustantamon mielestä huonoin teos, mutta Vilske piti sitä ”vastalauseena tai satiirina aiheesta, kun taas Routalempi näki asian kuin oli kirjoittanut. Pöystin prosaistin ura ei alkanut, vaikka pumppasi Viskeeltä ohjeita, ja sai lopulta käsikirjoituksenkin, keskittyminen vain ei riittänyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti